Annegatans svenska folkskola – Annankadun kansakoulu
Annegatans svenska folkskola eli Annankadun ruotsinkielinen kansakoulu oli yksi uusista koulurakennuksista kansakoululaitoksen aloittaessa toimintaansa Helsingissä 1800-luvun lopulla. Rakennuksen piirsi arkkitehti Gustaf Nyström, ja valmistuessaan v. 1886 tämä komea uusrenessanssirakennus oli aikansa tekniikan viimeistä sanaa: koko koulussa oli sähkövalo, vesijohto ja 15 tilavaa eri toimintoihin suunniteltua luokkahuonetta.
Nyströmin alkuperäistä suunnitelmaa on aikojen kuluessa muutettu, mm. taloon on rakennettu kolmas kerros ja väliseinä, joka aikanaan jakoi rakennuksen poikien puoleen (eteläpuoli) ja tyttöjen puoleen (pohjoispuoli), on purettu. Karl Hård af Segerstadin 1910 suunnittelema hieno puinen jugendtyylinen käymälärakennus takapihalta on myös purettu. Siinä oli piirustusten mukaan ollut 20 istuinta tytöille ja 10 pojille sekä halkovaja, erillinen huone ja keittiö.
Annankadun kansakoulun oppilaat olivat pääosin käsityöläis- ja työläisperheistä. Vanhempien ammatteja olivat mm. puuseppä, vuokra-ajuri, kellarimestari, kivenhakkaaja, renki, muurari, sotilas, kivenpiirtäjä, suutari, sekatyömies ja kauppias. Yksi oli filosofian tohtori. Monet vanhemmat halusivat pitää lapsensa koulun sijasta oikeassa työssä tai koulun jälkeen ilta- ja jopa yötöissä. Annankadun kansakoulun opettajat halusivat kuitenkin lasten saavan ensisijassa oppia ja vanhempien ymmärtävän koulunkäynnin tärkeyden. He järjestivätkin tähän liittyen tiettävästi Suomen ensimmäisen vanhempaintapaamisen 1889.
Koulutyö keskeytyi kriisiaikoina. 1916–1919 koulu oli sotilaskäytössä, 1939–1940 sotilaiden majoitustilana ja 1941–1942 sotasairaalana. Mutta sitten taas jatkettiin koulunkäyntiä, kunnes kansakoulutoiminta rakennuksessa päättyi 1969.